silence is the most powerful scream..

21. heinäkuuta 2014

Vaikka kuvaaminen onkin lempipuuhiani ja viihdyn koneenkin äärellä vähän liiankin hyvin, ajattelin elää taas hetken muutenkin, kuin linssin läpi. Niinpä viikonloppuna näin ystäviä, istuin jalat ikkunalaudalla, nauroin vedet silmissä, juoksentelin hotellin käytävällä, tilasin tuopillisen energiajuomaa, tanssin jalat rakoille, istuin kylpyammeessa, join hyvää skumppaa, eksyin miesten vessaan, näin hyvää ystävää, vietin päivän x-asennossa koffin puistossa, söin tuplajuustoaterian ja lakkasin varpaani turkoosilla.

Elämässä on ollut vähän myllerrystä. Jotenkin tuo sanainen arkku yrittää pysytellä kerrankin kiinni ja suojella yksityisyyttä. Päivä kerrallaan..







Matkakuumeelle hyvästit

17. heinäkuuta 2014

 Nyt on vihdoin lennot varattu. Uuh! Enää seitsemäntoista päivää ja risat, niin kääntyy nokka kohti Italiaa. Saattaapi olla vetelät verkkareissa, kun ensimmäistä kertaa hyppään yksin koneeseen.. Takaisin tulen sitten kymmenen päivän päästä, juuri sopivasti weekendeihin tamppaamaan.
Ellen pastanhimoissani satu jäämään kuun loppuun asti..

Muu poppoo on sattumalta lähdössä samana päivänä Sorrentoon, kun saavun, joten pääsen köröttelemään samalla kyydillä ja tutustumaan heti uusiin immeisiin.. Muilla taitaa yhteiset kielet olla ranska, sekä italia, - joista kumpaakaan en osaa paria sanaa enempää - mutta mikäs siinä ollessa, kauniita kieliä kuunnellessa. Pari lasia viiniä ja saa tankero-englantikin kyytiä. :D


Suomen aurinkoisin kaupunki

13. heinäkuuta 2014

Kevyt maisemanvaihdos on tehnyt hyvää pääkopalle. Vaikka olimme veljelläni vain viikonlopun, tuntui kuin olisin ollut vähän pidemmälläkin lomalla. Lämpöasteet ovat huidelleet mukavissa lukemissa, eikä ole juuri tarvinnut takkia kaipailla.. On veneilty - kunnes potkuri irtosi ja hulahti jonnekin pohjamutiin - grillailtu, ajeltu pillurallia lapsuudenmaisemissa, käyty mökillä, paikallista yöelämää ihmettelemässä ja naurettu posket kipeiksi. Olin aivan unohtanut, kuinka kaunis kesäkaupunki Vaasa onkaan.



Hello little one

2. heinäkuuta 2014

Huomasin eilen, että odottamisen takia otettiin vähän takkiin reissuplääneissä, sillä tarjolla ei ollut enään suoria lentoja Napoliin. Ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin ilmeisesti lentää Roomaan ja ottaa sieltä juna Napoliin, josta sitten bussi tai hyvällä onnella ystävän kyyti Sorrenttoon. Kahdestaan se ei tule olemaan niin raskasta, kuin mahdollisesti yksin takaisinpäin tullessa. Ellen ota kokemuksen kannalta ja liftaa..
Rooman kautta reissaaminen tekee kuitenkin suunnilleen nelisen tuntia matkaan lisää. Jos edellistä tyttöjenreissua on muisteleminen, tulen todennäköisesti jäämään paluulennolta. :D

Pakattuani kesäromppeet syvälle kaapin uumeniin, en ole juuri malttanut suoda ajatustakaan pukeutumiselle. Vaikka vanhoilla mukavuusrytkyillä vipelletään menemään, on mukana jotain uutta, söpöä ja pientä piristämässä.


Olen tykännyt hurjasti MKn jet set crossbodysta - ehkä liikaakin, kun välillä tuntuu, ettei mitään muuta malttaisi kanniskellakaan.. Suurin syy tähän on sen pitkä hihna. Kun kerran pääsee crossbodyn makuun ja tajuaa, että voi huidella menemään molemmat kädet vapaana heiluen, ei tee mieli palata tavalliseen olalla roikkuvaan malliin.
Ihastuin tähän Tory Burchin pikkuiseen crossbodyyn, eikä se millään jättänyt mielenrauhaa..
Siinä se nyt sitten keikkuu. Se on aavistuksen tilavampi, kuin MK, siinä on tupsua ja tilpehööriä, sopivaa rentoutta ja sitä jotain.
Samaista laukkua oli myös kauniina oranssipunaisena versiona, mutta oli pakko olla realisti. Pelkkä punainen jäisi kovin vähälle käytölle ja olisi surku jättää se koristeeksi kaappiin. Mustan lisäksi voisi toki värikkäänkin ottaa. ;)