Erin Greta Estelle

28. lokakuuta 2015

Sunnuntai oli ikimuistoinen päivä. Rakkaan ystäväni vauva "pulla" sai vihdoin nimen ja minä parin muun onnekkaan immeisen ohella maailman suloisimman kummitytön. ♥
Olin vähän jänskännyt itse tilaisuutta ja sitä pääsenkö osalliseksi vai kohdellaanko minua eri tavalla, koska en kuulu kirkkoon. Onnekseni pelko oli täysin turhaa, sillä pappi oli rennon rempseä, tatuoitu, joulupukkia muistuttava iso mies, joka sanoi "älä koskaan vähättele itseäsi. Et ole sen huonompi kummi tai ihminen vaikka et kuuluisikaan kirkkoon. Tuo pieni lapsi ei ymmärrä, eikä välitä siitä, kunhan olet läsnä.".

Olihan siinä moneen otteeseen itku niin lähellä, että piti tuijotella varpaita, varsinkin kun Laura pirulainen vetäisi sellaisen biisin, että useampi juhlaväestä rupesi kyynelehtimään. :D Toiset ne vaan on luonnonlahjakkuuksia itkettämisessä..



En halunnut antaa mitään tavanomaista, kuten kummilusikkaa tai ensihammasrasiaa - joka on mielestäni aika creepy - joten kyselin ensin vanhemmilta oliko heillä jotain toivetta, jonka jälkeen kipitin Stockalle. Toivoin löytäväni jotain näyttävää, merkityksellistä, ajatonta, jotain jota pullis voisi käyttää, kun hän saa vähän ikää lisää.
En osannut odottaa, että löydän jotain niin täydellisesti ajatukseeni sopivaa, mutta siellä se komeili, lasivitriinissä Kalevalan kulmauksessa - riipus nimeltä Kosketus. Olen itse huono käyttämään kaulakoruja, mutta lempisormukseni ovat Kalevalan ja niissä on niin paljon tunnearvoa, etten niistä luopuisi. Toivottavasti pikku prinsessa ajattelee riipuksestaan vielä joku päivä samoin.. :)

1 kommentti :

Kiitos kommentistasi, rakkauskirjeet ja lahjukset voi pistää osoitteeseen EHBblog@gmail.com. ;)